Useita suunniteltuja hakkuukohteita löytyy esimerkiksi Suomussalmelta, Rovaniemeltä, Savonlinnasta ja Tuusulasta.

Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsähallitus käyvät valtion mailla sijaitsevista ympäristöjärjestöjen tärkeinä pitämistä metsäkohteista neuvotteluja. Järjestöjen mukaan yhä useampi suojelullisesti arvokas metsä on päätynyt Metsähallituksen hakkuulistalle.

Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtajan Karoliina Niemen mukaan neuvotteluja on käyty kuuden vuoden aikana tuhansista kohteista. Greenpeacen listaamista 70 kohteesta järjestöt ja Metsähallitus ovat jääneet erimielisiksi. Hakkuusuunnitelmaa on kuitenkin useassa tapauksessa muutettu, Niemi sanoo.

– Esitetyt kohteet eivät täytä FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö) luonnonmetsän määritelmää, Niemi sanoo STT:lle.

FAO:N luonnonmetsän määritelmän lisäksi arvioon vaikuttavat valtioneuvoston linjaamat vanhojen metsien kriteerit. Lisäksi tarkastellaan Metsätalous Oy:n ympäristöoppaan mukaisesti, ovatko kohteet erityisiä luontokohteita.

Greenpeacen käyttämä luonnonmetsän määritelmä puolestaan perustuu Luonnonmetsätyöryhmän käyttämiin määritelmiin, kertoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen. Luonnonmetsätyöryhmä on metsiä kartoittava asiantuntijaryhmä.

- Luonnonmetsätyöryhmä on käyttänyt esimerkiksi Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma Metson luonnontieteellisiä kriteereitä, aikaisempia vanhojen metsien suojeluohjelman kriteereitä ja EU:n Natura-ohjelman boreaalinen luonnonmetsä -luontotyypin kriteereitä, Liimatainen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa Greenpeacen käyttämät kriteerit ovat linjassa tiedeyhteisön kanssa, ja niitä ovat käyttäneet Suomessa myös viranomaiset. Liimataisen mukaan asiantuntijat ovat tyrmänneet Metsähallituksen käyttämät kriteerit epätieteellisinä.

Hakkuulistalle päätyneet luonnonmetsät ovat Luonnonmetsätyöryhmän tai ympäristöjärjestöjen ammattilaisten kartoittamia ja löytämiä. Ne ovat Greenpeacen mukaan usein luontoarvoiltaan vastaavia kuin viereiset suojelualueet, ja niistä on löytynyt satoja uhanalaisia lajeja.

HALLITUS teki viime vuonna kiistellyn päätöksen siitä, millaisia vanhoja metsiä valtio suojelee alueillaan. Asiantuntijat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet kriteereitä liian tiukoiksi.

Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa suojeltavan lehtimetsän täytyy olla vähintään 100-vuotiasta ja havumetsän 140-vuotiasta. Metsän pitää myös sisältää runsaasti kuollutta puuta. Kriteerien perusteella Etelä-Suomesta ei juuri löydy suojeltavia metsiä.

Valitut kriteerit olivat maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaisia, vaikka myös ympäristöministeriö osallistui valmisteluun ja teki omat ehdotuksensa.

GREENPEACEN listaamissa 70 metsässä hakkuukohteita on Liimataisen mukaan vähän yli 600 hehtaaria.

- Hakkuiden pirstova ja hävittävä vaikutus on varsinaisen hakkuualueen määrää isompi. Tällä hetkellä puhutaan karkeasti noin tuhannen hehtaarin pilaamisesta näillä hakkuilla.

Suomalaisen metsätalouden kokonaisuudessa kyse on Liimataisen mukaan pienestä määrästä.

- Se mielestämme vain korostaa sitä, että ei näiden kohteiden säästäminen olisi millään lailla merkittävä taloudellinen rasite, hän sanoo.

Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen kannalta luonnonmetsät ovat Greenpeacen mukaan avainasemassa.

Suomen luontopaneeli ja Suomen ilmastopaneeli arvioivat tuoreessa yhteisraportissaan, että Suomen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman, että hakkuita maltillistetaan ja tiukasti suojeltujen metsien määrää kasvatetaan merkittävästi.

Greenpeace, Metsäliike, Luontoliitto ja Ei polteta tulevaisuutta -kampanja julkaisivat perjantaina vetoomuksen, jossa metsäyhtiöitä vaaditaan luopumaan puun ostamisesta luonnonmetsistä.

Teksti: STT/Maiju Ylipiessa